Niin ja se pääharrastus eli ompelu ja vaatteiden suunnittelu. Pienen ikäni olen piirtänyt itselleni vaatteita ja ommellut niitä. Eipä ainakaan tule samanlaista kolttua vastaan kadulla. Luonnosvihkoni on täynnä sekalaisia kokoelmia. Parasta onkin pitää vihko aina kädenulottuvilla, jos inspiraatio iskee niin saa ideansa heti paperille. Monesti tosin tulee muutettua mallia vielä ompeluvaiheessakin.
Materiaalit ovat olleet nahasta kankaaseen vuosien varrella. Silkkiä olen arastellut jalostaa vaatteksi, koska siihen mokomaan jää jäljet purkamisesta. Ja onpa tullut muutama laukkukin väkerrettyä.
Farkkukankainen olkalaukku, jonka kukkakuvion 'vahvistin' kirjomalla reunoja pitkin ja lisäsin kukkien keskellä muutaman helmen.
Poppanakankainen kassi, johon mahtuu iso kansio. Poppana on itse kudottu yläasteen käsityötunneilla. Tein siitä silloin laukunkin, mutta se oli veltostunut vuosien käytössä. Siispä ratkoja käteen ja purkamaan vanhat saumat pois ja hiukan mallia muuttamaan. Samalla tein läppään vetoketjutaskun. Kuva on hiukan liian tumma, mutta kai siitä selvän saa.
Hieman suurempi farkkukankainen kassi, johon laitoin eteen pari taskua ja sisältäkin löytyy muutama tasku. Kukkakangas on samaa kuin farkkutakissa, josta kuvia tuonnenpana.
Kangaskauppojen ilmoitukset lehdissä ovat vaarallisia. Varsinkin jos kyseessä on kunnollinen ale. En yksinkertaisesti pysty vastustamaan kiusausta. Niinpä kankaita on suuri laatikollinen odottamassa jalostumistaan jonkinlaiseksi päälläpidettäväksi. Jotkut kankaat saattavat odotella useamman vuodenkin, ennen kuin niiden lopullinen muoto löytyy. Aikoinaan hamstrasin erään tehtaan loppuunmyynnistä kilokaupalla kankaita, nyt olen vähitellen piirrellyt sopivia malleja noihin kankaisiin.
Myöskään käytöstä poisjääneet tai 'kutistuneet' vaatteet eivät saa lopullista kuolemantuomiota. Vanhoja vaatteita on mukava tuunata uuteen uskoon. Eikä tarvitse maksaa itseään kipeäksi kaupassa tusinatuotteesta.
Kukkamekko oli alunperin tunikamallinen yläosa ja valkea neuloshame. Lyhensin tunikan helmaan hieman, tein ylijääneestä osasta taskut ja koristeet helmaosaan, jotka ompelin kiinni käsin. Kukkakangas on muuten samaa kuin olkalaukussa.
Vanhoista farkuista sain kivan kesähameen, kun pätkäisin housut ja lisäsin helmaksi pitsiä.
Vanha 'kutistunut' t-paita sai uuden elämän empirelinjaisena. Punainen raita on kuminauhaa.
On sitä uuttakin tullut tehtyä. Farkkutakkiin yhdistin useampaa kangasta. Kaulus, hihansuut ja taskut ovat kukallista farkkua ja selän aplikointiin laitoin tummansinistä nurinpäin ja vaalensinistä oikeinpäin. Aplikoinnin reunat on ommeltu siksakilla ja sen jälkeen kankaan reunaa on purettu hapsuiksi.
Salsahame on keinokuituinen, mutta silti mukavan vilpoinen helteelläkin. Kangas on kokonaan valkoinen, vaikka kuva vääristää hiukan väriä.
Pitsinauhat ovat luonnonvalkoisia, paitsi helmassa alimpana oleva reunapitsi, joka on vitivalkoinen. Kaiken lisäksi ne ovat vanhoja teollisesti valmistettuja. Vaarillani oli aikoinaan sekatavarakauppa Hämeenlinnassa ja nämä ovat jääneet sieltä. Niitä voisi varmaan sanoa perinnöksi menneiltä ajoilta.
Kuviakin tulee lisää jahka saan aikaiseksi muokata ne sopivaan muotoon. Viimeisimmistä tuotoksista ei vielä yksinkertaisesti ole kuvia. Tein joustavasta ruudullisesta farkkukankaasta reisitaskulliset lappuhaalarit töihin, siellä kun ei taskuja ole koskaan liikaa.
